Viikonlopun kuulumiset

Oli ihanaa päästä kaupungille monen kotiviikonlopun jälkeen. Perjantaina olin Porvoossa soittamassa asteikkoja. Lauantaina oli herätys arkiaamun tapaan seitsemältä, sillä keikka-auto lähti Mäntsälästä kohti Hyvinkäätä jo aikaisin.
  Hyvinkäällä olimme soittamassa Mäntsälän tanhuajien lapsiryhmälle Tennareille. Soitto ja tanssi pelasivat hyvin, mutta emme tietenkään sijoittuneet erityisen hyvin. Tärkeintä oli kuitenkin pienten tanssijoitten ensimmäinen kilpailukokemus. Keikan ja tuomarien palautteen jälkeen kiiruhdin Helsingin junaan tapaamaan Sannia.

Virallinen bändikuva kansanmusiikkiyhtyeestämme Hallasta.

   Löydettyämme toisemme meillä molemmilla oli jo kova nälkä ja Sanni ehdotti luomua suosivaa Linja cafe –buffettia Kalliossa. Minulla on aina ollut vähän hämärää noiden linjojen hahmoittaminen, joten ohjasin meidät Sörnäisten metrolta Kallion kirjaston kautta viidennelle linjalle. Lopulta löydetään kolmas linja ja ihmetelllään että missä se ravintola on, kunnes Sanni huomaa että osoite olikin toinen linja 3. Hyvä me ja meidän suunnistustaito :) Huom! Sanni harrastaa suunnistusta ja on Paloheinästä.

Ruoka oli halpaa ja hyvää ja olen ylpeä itsestäni kun en syönyt itseäni niin täyteen että olisi tullut huono olo (vaikka minä sen neljä lautasellista söin :D).

Sitten sivistimme itseämme Ateneumin Tove-näyttelyssä. Muumien suurkuluttajien must-näyttely!!!

Ateneumista käveltiin Kaivopuistoon katsomaan olisiko Kanuuna-kirppis auki. Se oli kuitenkin jo mennyt kiinni varttia aikaisemmin. Menimme ostamaan siis jäätelöä alepasta. Ainakin kymmenen minuutin pohdiskelun jälkeen päätyimme toteuttamaan pitkäaikaisen haaveni eli ottaamaan litran suklaajäätelön puoliksi. Oli tosi hauskaa syödä suklaajäätelöä leikkipuistossa, lapaset kädessä auringon laskiessa. Muutamaa hetkeä ja naurun remakkaa myöhemmin purkki oli tyhjä – eikä taaskaan tullut huono olo! Oli ihanaa kun oli pakko herkutella paljolla jäätelöllä!
  Jätskien jälkeen lähdimme lyllertämään kohti steissiä ja sieltä Pasilaan boulderoimaan veljeni Pyryn kanssa. Boulderointi on siis seinäkiipeilyä ilman köysiä. Seinät ovat lyhyitä ja alla on patjat.  Nyt, 24h myöhemmin on käsilihakset kipeät, mutta oli niin ihanaa puolentoista vuoden jälkeen olla kiipeilemässä!
  Kiipeilyn jälkeen Sannin iskä heitti minut mummolaan Pohjois-Haagaan.

Mun epäonnistunut lettinuttura ja mummola

Aamupäivän jutusteltuamme ja katsottuamme vanhoja valokuvia pyynnöstäni lähdin jälleen keskustaan. Menin isotätini kanssa ostamaan Stocmannilta sukkia minulle syntymäpäivälahjaksi. Hitto, kyllä nyt kelpaa tassutella Calvin Kleinin sukissa! Ostosten jälkeen menin tädille syömään ja siten lähdinkin jo kotiin junalla.
  Kotiin tultuani iski kaamea väsymys ja luin vain puolitoista tuntia vaihto-oppilasblogeja porkkanoita ja kaalia puputtaen. Oon täysin hurahtanut niihin (sekä vaihtariblogeihin että pupunruokaan). Olen tyyytyväinen kun sain tehtyä äidinkielen lopputyötä taas pari sivua eteenpäin.

Isotädillä

On ollut vain niin ihana viikonloppu. Ja mikä parasta, ens viikolla uusiksi! Menen perjantaina nykytanssityöpajaan ja -esitykseen. Lauantaina säädetään taas jotain Sannin kanssa, mennään ainakin katsomaan Studio chiblin uusinta animaatiota ennakkonäytökseen Pyryn kanssa. Sunnuntaina on minun syntymäpäivä. Olen menossa äidin, kummitädin, hänen poikansa ja Sannin kanssa mykkäelokuvanäytökseen, jossa on live-musiikki. Sieltä sitten syömään. Haaste onkin että menisikö sitä nepalilaiseen vai japanilaiseen. Voi, voi näitä elämän suuria kysymyksiä.