Eilen huomasin kävellessäni tienvarressa ensimmäiset leskenlehdet ja niitä jäin ihmettelemään hetkeksi. Hetken tuijottelun jälkeen huomasin kaikkialla vähän viherrystä. Ensimmäinen perhonenkin liihotteli ohitse. Tänään veli ja minä kokosimme kaksi tramppaa (aivan, meillä on niitä kaksi) ja tuli hypeltyä niin pitkään, kunnes täytyi levätä, jotta hengitys tasaantuisi. Pitkästä aikaa oli aikaa vaan olla. Tällä kertaa oleminen oli peittoon käpertyneenä aurinkotuolissa hesarin lukeminen. Ihana olo kun ei ole mitään isoja suunnitemlia vähään aikaan, vaikka toiminnasta ja menosta tykkäänkin. Minulle on kuulunut niin hirveästi kaikkea viime viikkoina. Tullut juhlittua kolmesti syntymäpäiviäni, viikko Ranskassa ja viikko tetissä espanjankielisessä päiväkodissa Pasilassa. Tarkempaa juttua etenkin tuosta Ranskan reissusta tulossa, sillä olen vihdoin onnistunut siirtämään vanhoja kuvia ulkoiselle kovalevylle, joten nyt on taas hieman enemmän tilaa uusille :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti