torstai 24. lokakuuta 2013

Miten minusta tuli kasvissyöjä


  Olen aina ollut kasvissyöjä kotona, sillä koko perheeni on. Syömme kotona kalaa, kananmunia ja maitotuotteita. Minulle erityisesti on kuitenkin tärkeää että ne vähät eläinperäiset tuotteet, joita syömme ovat luomua. Maidon olemme jättäneet kokonaan pois.
  Kun aloitin koulun, en tiennyt paljon mitään liharuoista. Ajattelin että meillä olisi joka toinen päivä makaroonilaatikkoa ja joka toinen päivä kanaa. No ei se ihan niin mennytkään. Kyllähän minä söin ihan iloisesti monia liharuokia, mutta en kyennyt ymmärtämään kuinka jolle kulle kokoliha saattoi maistua.  
  Viidennellä luokalla tutustuin leirillä yhteen minun ikäiseeni tyttöön joka söi pelkästään kasvisruokaa. Hän kertoi ettei syö lihaa koulussakaan. Siitä sain idean että hei, miksen minäkin rupeaisi koulussa kasvissyöjäksi!?
  Samoihin aikoihin kuulin myös millaista eläintuotanto on ja se kauhistutti minua.  Kuulin myös ensimmäistä kertaa liivattesta joka ällötti.
  En siis vain ollut aikaisemmin tullut ajatelleeksi että kodin ulkopuolella ei ole pakko syödä lihaa.
   Kysyin siis rehtorilta mahdollisuuksistani olla kasvissyöjä. Hän selvitti asian ja niin minusta tuli 150 oppilaisen koulun ainoa kasvissyöjä.


  Viidennen luokan lopussa aloin sitten syömään aina vuoro päivin porkkana- ja kasvispihvejä. Ja kun muilla oli lihakeittoa, minä söin kalakeittoa. Söin siis edelleen kalaa ja olin oikein tyytyväinen kolmeen ruokaani.
  Kuudennelle luokalle mennessäni meillä vaihtui keittäjä. Hän ei tiennyt paljoa enempää kasvisruoasta kuin edellinenkään. Hän kuitenkin teki aina kaiken soijarouheesta tai -nakoista ja maustoi kummallisesti. Soijarouhekeitto oli ehkä pahinta. Sain sinä jouluna raudat joten sain aina pehmeää leipää pahan näkkileivän sijaan. Sen vuoden elinkin pelkällä leivällä samoin kuin seitsemmännenkin luokan yläasteella.
  Kasille tullessani keskuskeittiö, josta ruokamme tuli, vaihtui. Nykyään minulla on noin neljä kertaa viikossa koulussa hyvää ruokaa ja kerran siedettävää. Aikaisempina kahtena vuotena oli ollut kerran hyvää, kaksi kertaa siedettävää ja kaksi kertaa aivan karmeaa ruokaa. Paljon on siis mennyt parempaan suuntaan.
  Kaverini usein haluavat maistaa ruokaani ja kehuvat sitä paljon paremman makuiseksi kuin omaansa. Kehotan aina heitä harkitsemaan siirtymistä kasvisruokaan mutta sitten he sanovat etteivät oikein jaksa pytää lupia. Mutta se ei ole tosiaan iso juttu pyytää vanhempia laittamaan viestiä terveydenhoitajalle ja vähän säätää että saisi parempaa ruokaa! Se olisi myös helppo tapa olla ekologisempi jos omia vanhempia ei kiinnosta ilmastonmuutos ja eläinten huonot olot. Olen aina todella ilahtunut kun näen uuden tyypin hakemassa kasvisruokaa.
  Jauheliha ja kana ovat siis maultaan ihan jees mutta kokoliha on yksinkertaisesti pahaa. Täytyy kyllä myöntää etten ole edes maistanut kunnon lihaa. En ole syönyt punaista lihaa yli kahteen vuoteen ja silloinkin vähän puoli vahingossa. Kanaa syön ehkä muutaman kerran vuodessa.


Photos from last Tuesday.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti